Aavasaksa – Tornionjokilaakson lumoava luontokohde

Ani harvoin olen kulkenut niinkin sukkelasti erämaisiin maisemiin johdattavalla luontopolulla kuin Aavasaksan Kruununkierroksella, jonka laelta pääsee ihailemaan yhtä Suomen 27 kansallismaisemasta.

Tengeliönjoen kauniiden maisemien lisäksi polulla lienee parasta se, että Kruununkierroksen rengasreitti sopii helppokulkuisuutensa vuoksi ihan koko perheelle. Maisemakierrokselle tulee mittaa vajaa kolme kilometriä, ja vaihteleva maasto tarjoaa luontoelämysten lisäksi mielenkiintoista nähtävää niin maapallon historiasta kiinnostuneille kuin vanhan eräkirjallisuuden ystäville.

 

Aavasaksa

 

Aavasaksan Kruununkierros johdattaa ihailemaan Suomen kansallismaisemaa

Aavasaksan Kruununkierrokselta löytyy laavu, jolla voi pysähtyä pitämään ensimmäistä juoma- ja evästaukoa. Puuhuolto on hoidossa, joten varaa mukaasi tikut ja jotain nuotiolla laitettavaa. Muista kuitenkin noudattaa kulloinkin voimassa olevia metsäpalovaroituksia, joiden aikana avotulenteko on kielletty.

Löydät lisätietoa Suomen kansallismaisemista tästä artikkelista.

 

Aavasaksa

Aavasaksan Kruununkierros on reilu 3 km pituinen rengasreitti, joka sopii kuljettavaksi koko perheelle.

Aavasaksa Kruununkierros

Tunnetko jo Aavasaksan historian?

Historia tietää myös kertoa, että Tornionlaakso ja Aavasaksa mainitaan ensikertaa – joskin epäselvästi – papin ja historiantutkija Adam Bremeniläisen kirjoituksissa jo 1070-luvulla. Myöhemmin 1550-luvulla alueella vieraili ruotsinmaalta Olaus Magnus, joka tunnetaan parhaiten Carta marinan, ensimmäisen Pohjoismaita kuvaavan kartan tekijänä ja Pohjoisten kansojen historian (1555) kirjoittajana. Myös ranskalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä Pierre-Louis Moreau de Maupertuis kävi vuosina 1736–1737 suorittamassa astemittauksia, joilla pyrittiin osoittamaan maapallon napojen litistyneisyys.

Aavasaksan Keisarinmaja, Lapin vanhin matkailurakennus

Maasta Keisarinmajan vierestä löytyy toinen muistomerkki, joka on pystytetty Unescon maailmanperintölistalle nostetulle Struven ketjulle. Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä sijaitseva Struven ketju on kolmiomittausketju, jolla selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla. Ylitorniolle Aavasaksan piste mitattiin vuonna 1845.

Muistomerkistä puolenkämmentä vasemmalla, Aavasaksan lakialueen korkeimmalla kohdalla sijaitsevaan 13 metrin korkuiseen näköalatorniin on vapaa pääsy. Sen välittömästä läheisyydestä löytyy myös Lapin vanhimmaksi matkailurakennukseksi tituleerattu Keisarinmaja. Rakennus edustaa romanttista sekamelskaa, jossa voi nähdä uusklassista-, karjalaista-, bysanttilaista- ja viikinkityyliä. Huh. Valitettavasti harjakaisten aikaisesta epävakaisesta poliittisesta tilanteesta johtuen Venäjän keisari ja Suomen suurruhtinas eivät kuitenkaan koskaan saapuneet paikalle, mutta mene sinä!

 

Aavasaksa Keisarinmaja

 

Aavasaksan Yöttömän yön melontareitti

Sole mikhään ihme, että Tornionlaakso ja erityisesti Aavasaksa ovat kautta aikojen vetäneet myös meitä pohjoisen matkailijoita puoleensa, onhan Tornionjoki alusta asti ollut luontainen kulkuväylä syvälle Lapinmaahan ja sen tarjoamiin suuriin seikkailuihin.

Miltä esimerkiksi kuulostaisi Aavasaksan kiertävä, 160 kilometrin mittainen Yöttömän yön melontereitti, jonka voi tehdä myös osissa.

Aavasaksan Yöttömän yön melontareitti kannattaa nimensä mukaisesti kokea keskikesällä.

Aavasaksa Yöttömän yön melontareitti

Sole mikhään ihme, että Tornionlaakso ja erityisesti Aavasaksa ovat kautta aikojen vetäneet myös meitä pohjoisen matkailijoita puoleensa, onhan Tornionjoki alusta asti ollut luontainen kulkuväylä syvälle Lapinmaahan ja sen tarjoamiin suuriin seikkailuihin.

Miltä esimerkiksi kuulostaisi Aavasaksan kiertävä, 160 kilometrin mittainen Yöttömän yön melontereitti, jonka voi tehdä myös osissa.

Aurinkovaarojen Jotos vie kulkijan Aavasaksan ihannemaisiin

Leveällä pensselillä oli maalattu maisema niin että taivaan sini jatkui maan äärestä äärettömyyteen aina siihen pisteeseen asti, jolloin laskevan auringon hehku painaisi päivän mailleen.

Sitä ennen yksi vaeltaja kylpi hiessä, ja se vaeltaja olin minä.

Viileä ilta oli enää muisto vain, kun parkkeerasin auton ennen puoltapäivää Eholammen rantaan. Lukitsin ovet, heitin päivärinkan selkään ja lähdin kapuamaan ylös jyrkästi kasvavaa Viisavaaraa. Olin pakannut reppuun makuupussin, makuualustan, rankisen ja keittimen sekä kevyet eväät ja neljä litraa vettä. Tarkoitukseni oli kulkea kokonaisuudessaan 50 kilometrin mittaisesta Aurinkovaarojen Jotos -vaellusreitistä puolet ja viettää yksi yö Kivivaaran laavulla. Vaan toisin kävi, kuten yleensä aina.

Lue vaelluskertomus kokonaisuudessaan tästä artikkelista.

Aavasaksa Aurinkovaarojen Jotos

Aavasaksan Aurinkovaarojen Jotos on kokonaispituudeltaan reilut 50 kilometriä. Vaelluksen voi tehdä myös osissa.