Kreikan Tartaros kutsuu legendojen ystävää

Legendan mukan Uranoksen eli taivaan sekä Gaian eli maaemon jälkeläiset, pojat ja tyttäret, asuttavat maailman syvinta kohtaa. Se kantaa nimeä Tartaros.

Manalaan eli Haadeeniin eli Tartarokseen tuomitut jättiläiset, titaanit, ovat monille tuttuja kreikkalaisesta mytologiasta.

Tartaros tunnetaan myös kyklooppien, seireenien, kentaurien, nymfien ja satyyrien kotina.

Minulle se on tuttu myös unista.

Muutamia vuosia sitten Kreikan Chíosin saarella vierailtuani ja kotiin palattuani näin unen, jossa kuljin tuolla öisellä matkallani ajassa taaksepäin Chíosin saaren kuumille ja kuiville kukkuloille. Ylläni minulla oli valkoinen leninki ja oikeassa kädessäni pitkä puinen seiväs, päähineenä jonkin sortin sotkuinen seppele.

Minusta sopivan matkan päässä askeleitani seurasi satapäinen joukko metallisten rintapanssarien kolinassa ja hopeisten nilkkakorujen kilinässä kulkevat jättiläisiä. Heillä tuskin oli sillä kertaa pahoja mielessään, vaikka aseistautuneita olivatkin, sillä me vain kuljimme ja kuljimme, kuljimme ylös ja alas Kreikan auringon paahtamia kukkuloiden rinteitä, kunnes laskeuduimme syvän luolan portille.

 

Chíos ja sen Tartaros Kreikka on maailman syvin kohta.
Kreikan porottavan auringon alla edes merituuli ei viilentänyt tuona paahteisena iltapäivänä. Chíos oli kuin pätsi.

 

Kreikassa voi kadota Tartarokseen (jos niin uskoo)

Jos Islannista alkaa matka maan keskipisteeseen, Kreikassa kadotaan Tartarokseen. Sen ajan uskomusten mukaan maailman syvimpään kohtaan.

Maakuoppia tai kuiluja ei Chíosin kukkuloilta kuitenkaan löytynyt, vaikka kyykistelinkin ahkerasti Ylisen ja Alisen, eli Välisen maan luonnon omia kuivakukkia kuvaamaan.

Nousin ja ravistelin veret liikkeelle puutuneista jaloista. Katselin yläilmoja ja mietin, kuinka korkealta Ylinen alkaa.

Mietin myös, miksei taivas ollut satanut, sillä se olisi pitänyt nämä kauniit kasvit elossa.

Mieleeni nousee nyt eitämättä kysymys, notta yltävätkö näiden kukintojen juuret sinne, missä ikuinen tuli korventaa pahansuovat sielut ja menetetyt tapaukset?

Entä ovatko titaanit vielä siellä?

Onko Tartos edelleen heidän kotinsa?

 

Kuivakukkia Kreikan kukkuloilla.

Tartaros ja sen korventama maa.
Tartaroksen kansi oli kuumuuden kuiventama.

 

Poseidon rakasti Khionea, jonka pojasta kruunattiin Chíosin saaren ensimämäinen kuningas

Khione (tunnettu myös nimellä Chios) oli yksi Egeanmerellä sijaitsevan samannimisen saaren (eli Chíosin) naispuolisista Naiad-nymfeistä, jotka edustavat yleisesti erilaisia kirkkaita vesiä, kuten kristallisia lähteitä, solisevia puroja tai vallattomia vesiputouksia. Naiad voi myös antaa siunauksensa kaivovedelle.

Meren, myrskyjen ja maanjäristysten jumala Poseidon rakasti Khionea. Tarun ja silloisen lumisateen (khios) mukaan Khione synnytti Poseideonille pojan, Khiosin, joka sai nimensä lumesta. Hänestä kruunattiin saaren ensimmäinen kuningas.

 

Tartaros

Tartaroksen kukkuloilla.

Kreikan kukkuloilla.

 

Linkkivinkit

Lisää matkatarinoita