{"id":41574,"date":"2016-02-20T17:16:24","date_gmt":"2016-02-20T14:16:24","guid":{"rendered":"https:\/\/kaukokaipuumatkablogi.net\/?p=41574"},"modified":"2021-11-05T07:40:22","modified_gmt":"2021-11-05T05:40:22","slug":"ikimatkalla-valaiden-kanssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kaukokaipuumatkablogi.net\/ikimatkalla-valaiden-kanssa\/","title":{"rendered":"Ikimatkalla valaiden kanssa"},"content":{"rendered":"

[vc_row row_height_percent=”0″ override_padding=”yes” h_padding=”2″ top_padding=”5″ bottom_padding=”3″ overlay_alpha=”100″ gutter_size=”3″ column_width_percent=”100″ shift_y=”0″ z_index=”0″ row_height_use_pixel=””][vc_column column_width_use_pixel=”yes” gutter_size=”3″ overlay_alpha=”50″ shift_x=”0″ shift_y=”0″ medium_width=”0″ zoom_width=”0″ zoom_height=”0″ column_width_pixel=”800″][vc_column_text]<\/p>\n

Ikimatkalla valaiden kanssa<\/h2>\n
\n

Saman p\u00e4iv\u00e4n iltana, kun julkaisin kirjoitukseni Haudattuja naisia ja uusia yst\u00e4vyyksi\u00e4<\/a><\/strong>, tavoitti suru-uutinen Troms\u00f8sta. <\/p>\n<\/blockquote>\n

Se oli universumilta niin helvetin huonoa huumoria, ett\u00e4 itketti.<\/p>\n

Me ehdimme puhua matkailusta, yst\u00e4vyydest\u00e4, rakkaudesta ja kirjoittamisesta. Sielun vaeltamisesta, intiaaneista, miehist\u00e4mme. Kev\u00e4\u00e4st\u00e4. Ehdimme vitsailla, ett\u00e4 voisin hyvin olla tytt\u00e4renne, sit\u00e4 kun pariinkin otteeseen reissussa kysyttiin ja tyt\u00f6nh\u00e4n Laurikin oli aina halunnut. Silitit hiuksiani. Nauroit, ett\u00e4 kyll\u00e4 t\u00e4nne aina yksi Pohjois-Savon tytt\u00f6 mahtuu, katselit kanssani kauniita valkoisia ja pehmeit\u00e4 vuonojen vuoria sek\u00e4 sit\u00e4 pient\u00e4 kirkkoa, jonka pihapiirin syliss\u00e4 lep\u00e4\u00e4 ikiunessa monen monta naista.<\/p>\n

Miehet, kuten kerrottiin, meren pohjassa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Tromso\"<\/p>\n

\"Tromso\"<\/p>\n

Laurin sanoin: Sin\u00e4\u00a0koit minuun \u00e4idillist\u00e4 yhteytt\u00e4 ja huolenpitoa ja viel\u00e4 paljon enemm\u00e4n. Sen n\u00e4ki ja tunsi.<\/p>\n

Min\u00e4kin tunsin sen. Siksi t\u00e4m\u00e4 Troms\u00f8n matkani\u00a0oli yksi ikimuistoisimmista, v\u00e4litt\u00f6mimmist\u00e4, ihanimmista. Helpoimmista, min\u00e4 ajattelin. Saapua nyt vieraaseen kaupunkiin, joka tuntui heti tutulta – aivan kuin olisin k\u00e4ynyt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ennenkin.<\/p>\n

Se johtui teist\u00e4 ja siit\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4sti vastaanotosta, jonka sain kauttanne kokea.<\/p>\n

Mutta min\u00e4 tied\u00e4n, sin\u00e4 olet matkalla valaiden kanssa Karibialle. Ja niiden mukana palaa my\u00f6s sinun muistosi takaisin Troms\u00f8on ja aina uudestaan l\u00e4htee kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n maailmaa, aivan kuten sinun luonteellesi sopiikin.<\/p>\n

Kiitos, kun tutustutit minut norjansaamelaiseen Mari Boineen, jonka \u00e4\u00e4ni on – kuten sanoit – kuin \u00e4\u00e4ret\u00f6n luonto.<\/p>\n