★ Kaupallinen yhteistyö Karttakeskuksen kanssa

“Avoin ovi ja vieraskirja – niin voi autiotuvan määritellä.”

(Joel Ahola & Jouni Laaksonen: Suomen autiotuvat – kämpät ja kammit saaristosta tuntureille. Karttakeskus, 2018. Sivu 4.)


Sen lisäksi, että Suomessa saa olla ylpeä jokamiehenoikeuksista, on kattava autiotupaverkostomme aivan omaa luokkaansa. Käsissäni on teos, jonka julkaisua olen odottanut kuin kuuta nousevaa, mutta kuten sanotaan, ja vaikka äitini ja siskoni eivät sanontaa oikein ymmärräkään, niin: “Hyvää ei odota liian kauan.”

JOEL AHOLA on käynyt yli 650 kotimaisella autiotuvalla, ja JOUNI LAAKSONEN koluaa Kainuusta käsin etenkin pohjoisen erämaiden ja vanhojen metsien kämppätarjontaa. Yhteisestä harrastuksesta ja intohimosta syntyneestä Retkeilijän autiotuvat – tiedot, taustat, tunnelmat (2012) -teoksesta on juuri julkaistu niin sanotusti päivitetty versio, Suomen autiotuvat – kämpät ja kammit saaristosta tuntureille. Kirja esittelee yli 500 yöpymiskelpoista kämppää ja kammia tarinoineen ja taustoineen: suurin osa tuvista kun on alun perin rakennettu muuta kuin retkeilyä varten – palovartijan asumukseksi, kultakämpäksi, niittoväen suojaksi, rajavartijoiden partiomajaksi, savottakämpän saunaksi, kalakämpäksi tai metsänvartijatilaksi.

Aholaa ja Laaksosta lainaten kirja on yhtä aikaa tiivis ja ajantasainen opas autiotupien nykytilanteesta sekä nojatuolinautinnoksi sopivaa luettavaa. Parasta lienee kuitenkin se, että sen sisältö on dokumentoitu ennen kaikkea käytännön kokemuksen näkökulmasta ja jaetusta intohimosta, mikä paistaa kirjan sivuilta ja tarinoista.


Suomen autiotuvat

“Autiotupaverkosto on Suomen erityispiirre, joka jatkaa erinomaisia ja laajoja jokamiehenoikeuksiamme.”

(Joel Ahola & Jouni Laaksonen: Suomen autiotuvat – kämpät ja kammit saaristosta tuntureille. Karttakeskus, 2018. Sivu 5.)


Kirja kertoo autiotupien kulttuurihistoriasta ja tuvista maailmalla, pohtii kämppien tulevaisuutta ja pistää paikat selkeästi kartalle. Suomen kohteista tämä yli 200 sivuinen teos kattaa Enontekiön, Pallas-Yllästunturin, Kultamaiden, päälaen, Inarijärven ympäristön, Koillisairan, Eteläisen Länsi-Lapin ja Itä-Lapin, Koillismaan, Kainuun ympäristöineen, itäisen Suomen ja läntisen Suomen. Löytyypä kansien välistä myös Kulkijan käskyt, joita jokaisen retkeilijän, tyhjänkulkijan, on hyvä noudattaa.

En tiedä teistä, mutta minulle pelkästään tuon kirjan kannen näkeminen nostattaa sellaisen retkeilykuumeen, että huomaan kiirehtiväni lauseita loppuun, jotta voisin vain uppoutua lukemaan. Sen verran ehdin kuitenkin vilkaista ensi viikon retkikohdettani Valkmusaa, notta olen kirjan mukaan onnekas: “Autiotuvat ovat Etelä-Suomen kansallispuistoissa harvinaista herkkua, mutta Valkmusassa pääset nauttimaan yhdestä.” (Joel Ahola & Jouni Laaksonen: Suomen autiotuvat – kämpät ja kammit saaristosta tuntureille. Karttakeskus, 2018. Sivu 192.)

Mikä tuuri minulle sattuikaan, kun retkikalenterissa lukee isoin kirjaimin MORONVUORI.


Suomen autiotuvat


Porontimajoen autiotupa Ounlangan kansallispuistossa, Karhunkierroksen varrella.


Suomen autiotuvat

Suomen autiotuvat


Punaisenhiekan autiotupa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sekä alempana Ravadasjärven autiotupa Lemmenjoen kansallispuistossa.


Suomen autiotuvat

Summa summarum: joululahjan hankinta ei ole koskaan ollut helpompaa!

Tilaa kirja Karttakaupasta ennen kuin ne loppuvat tai kokeile onneasi Kaukokaipuun Facebookissa tai Instagram-arvonnassa. Riittää, kun kerrot kommentilla kansallispuistosuosikkisi, ja minä arvon kirjan tulevana sunnuntaina kaikkien vastanneiden kesken.

Onnea arvontaan!