Fredrika Runeberg oli tasa-arvon, koulutuksen ja yhdenvertaisuuden puolestajapuhuja
Tänään 5. helmikuuta juhlitaan kenties Suomen tunnetuinta torttua, jonka leipoi Fredrika Runeberg, kansallisrunoilijamme vaimo. Tortun sijaan tätä päivää pitäisi kuitenkin juhlia ja muistaa ihan toisesta syystä.
Meidän tulisi muistaa, että Fredrika oli aikansa feministi, joka ajoi köyhien tyttöjen koulutusta, naisten äänioikeutta ja ylioppilaaksi pääsyä. Sitä ettei naimisissa oleva nainen ole holhouksen alainen, ja että tytöt saisivat tasavertaisen perinnön.
Fredrikan mies, Johan Ludvig Runeberg, tuki vaimoaan ja kannatti avoimesti hänen aatteitaan.
Ajatelkaa, jos kaikki maailman miehet tekisivät niin.
Tämän päivän pitäisikin ennen kaikkea juhlistaa uskoa naiseuteen, yhdenvertaisuuteen ja tyttöjen tulevaisuuteen, joiden edestä tulee ja pitää taistella, kunnes käsitteet ovat normeja ja tasa-arvoisuus vallitseva käsite maailmassa.
Kun ensi kerran käyt Porvoossa, vieraile Runebergien kotitalossa
Pienen ja hyvin hoidetun puutarhan reunustama 1860-luvun Runebergien kirjailijakoti, joka on myös Suomen vanhin kotimuseo, on käymisen arvoinen vierailukohde omalla Porvoon-reissulla.
Museon ainutlaatuinen tunnelma syntyy perheelle kuuluneista huonekaluista, taideteoksista, astioista sekä vanhoista huonekasveista, joista monet ovat Fredrikan hoitamien kasvien pistokkaista kasvatettuja.
Opastetulla kierroksella pääsee tutustumaan Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) ja hänen vaimonsa Fredrika Runebergin (1807–1879) upeaan asuintaloon, joka on säilytetty alkuperäisessä kunnossaan.
Kirjailijakodin aukioloajat
- Talvella 1.9.–30.4. ke–su klo 10–16
- Kesällä 2.5.–31.8. ma–su klo 10–16
Vänrikki Stoolin tarinat, virret ja Maamme-laulu
J. L. Runeberg syntyi vuonna 1804 Pietarsaaressa ja kuoli vuonna 1877 Porvoossa. Hän oli opettaja, pappi ja professori ja runoilija, jonka tunnetuin teos Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1848.
Fredrik Pacius sävelsi Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden avausrunosta Maamme-laulun, joka vakiinnutti lopulta asemansa Suomen kansallislauluna.
Runeberg kirjoitti myös 62 uutta virttä, joista muutamia löytyy vielä tänäkin päivänä virsikirjoista. Ei siis olekaan ihme, että Runebergin päivän viettäminen aloitettiin jo hänen elinaikanaan. Ensimmäisen kerran päivää vietettiin 5.2.1854, joten perinteellä on varsin pitkä historia.
Runebergien koti on säilytetty alkuperäisessä loistossaan.
Kiitos, kun tuet sivuston toimintaa
Kun hankit retkeilyvarusteita ja kirjoja boldattujen sinisten linkkien ja painikkeiden kautta, minä saan pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat lukukokemuksen ilman mainosbannereita.
Hyvä vinkki tuo Runebergin kotimuseo. Vaikka tuo eikä vastaavat kovin kalliita olekaan, niin nyt on ollut pohdinnassa ostaa ensimmäisttä kertaa museokortti itselleni, niin se olisi hyvä kannustin kiertää kiinnostavia museoita tulevan vuoden aikana! Ja mikä tuossa on erityisen positiivista, on sen laajat aukioloajat, ei pitäisi olla vaikeuksia ajoittaa vierailukäyntiä niiden puitteissa.