Kuivuivatko tomaatit myös Marco Polon seinällä Pyrgín kylässä?

The Painted Village, tai aurinkokuivattujen tomaattien taivas, tai Marco Polon kotikylä

Pyrgín kylä kietoutuu monen upean tarinan taikaan, joista venetsialaisen tutkimusmatkailijan versio kiehtoo minua eniten.

Hauska sattuma sinänsä, sillä mies tunnetaan parhaiten muistelmistaan Marco Polon matkat, joka kertoo Polon seikkailusta silkkitietä pitkin Kiinaan vuonna 1271. Tuon teoksen sanotaan olevan ensimmäinen eurooppalainen omiin kokemuksiin perustuva matkakirja kohteesta, jonne minä lähden huomenna perjantaina.

Tämä hauskojen yhteensattumusten summa vähän kaikessa kuluvan vuoden aikana saa minut hyvälle tuulelle. ♡

Turkoosin Egeanmeren sylissä sijaitsevaan Kreikan viidenneksi suurimpaan Chíosin saareen tutustuu parhaiten autolla. Mekin hyppäsimme kiesin kyytiin ja kiersimme saarta neljän kuuman ja pilvettömän päivän ajan.

Täällä ei sada juuri koskaan.

Vaikka saari on suuri, turistien sijaan rannalla ja ravintoloissa viettävät aikaansa paikalliset asukkaat. Valkoisia kalkkimaalattuja taloja sinisine ikkunanpielineen on turha hakea, sillä saarta leimaa eläväinen ja historiallinen ote, joka on säästynyt suurimmalta turismilta, vaikka toki täältäkin löytää eurooppalaisia ja amerikkalaisia vierailijoita.

Silti pienten ja suurempienkin kylien kuppilat ja kadut täyttyvät turisteja ennen paikallisten puheensorinasta.

Halusin aloittaa Kreikan tarinat seinämaalauksistaan tunnetusta Pyrgístä, joka sijaitsee vain 25 kilometrin päässä Chíosin keskustasta. En yksinkertaisesti voi vastustaa näiden tomaattiterttukuvien jakamista kanssanne, vaikka toki tämä pikkuinen kylä itsessään on muutenkin aivan ihana.

Mutta katsokaa nyt näitä tomaatteja!

Ne kypsyvät kolme kuukautta Kreikan auringon alla, minkä jälkeen niiden kuori on kuiva ja kaikki maku tiivistynyt mehukkaaksi ytimeksi. Sopii kuulemma syödä sellaisenaan tai lisätä ruoan ja salaatin sekaan.

Hyvä että sain pidettyä näppini irti.

Alkuajoiltaan saakka sellaisenaan säilynyt Pyrgín kylä toistaa keskiaikaista arkkitehtuuria. Ulkoseinät on koristeltu maalipintaan raaputetuin geometrisin kuvioin. Kylän kapeat kadut ovat toinen toistaan kuvauksellisimpia.

Merirosvojen pelossa syvälle sisämaahan rakennettua ja turkkilaisia vastaan taistellutta pikkukylää reunustavat pyöreät vartiotornit. Sen keskustasta löytyvät edelleen korkeimman 18 metrisen pelastautumistornin rauniot, jotka ovat vielä sen verran hyvässä kunnossa, että ne toimivat kotina muutamalle kyläläiselle.

En yleensä innostu kirkoista, mutta aivan yllättäen eteeni ilmestyneessä Nea Monin* pienoismallissa on sitä jotain. Paikka on sijainniltaan ja sisukseltaan aivan yksinkertaisen tyrmäävä. Vaikka Antonios Domestichosen vuonna 1665 toteuttama värien ja maalaustyylin ilottelu erottuu edukseen muista aiemmin vierailemistani paikoista, ja vaikka kuinka olisin halunnut napata edes yhden kuvan näytille, kunnioitin kuvauskieltoa kuten kunnon reissaajan kuuluukin. Freskoista ei siis ole otoksia, mutta käykää te toki itse katsomassa!

Pyhän Simeonin kirkko on Pyrgín pienen keskusaukion reunalla, aivan tavalliselta näyttävän sisäpihan päässä. Kyllä sinä sen löydät, ja yllätyt varmasti yhtä iloisesti kuin minäkin.

*Palataan tähän saaren suurimpaan luostariin juttusarjan seuraavissa osissa.

Tämä kylä on täynnä hauskoja yksityiskohtia ja pieniä yllätyksiä, joista suosikkini jätin viimeiseksi.

Jos maailmanmatkaaja Marco Polo ei syntynyt tässä kulmatalossa, hän tiedettävästi vietti joka tapauksessa useita vuosia asuen ja opiskellen Kreikan kieltä ja kulttuuria näillä samoilla kaduilla ja kujilla, joiden olemuksessa ja ulkoasussa on havaittavissa paljon yhtäläisyyksiä Italian Venetsiaan.

Linkkivinkit

• Lue lisää saaren matkailusivustolta »
• Tutustu saaren viralliseen Instagram-tiliin »
• Lue Huffington Postin artikkeli saaresta »

Lisää matkatarinoita

• Chíosin saaren salainen puutarha »
• Tiesitkö, että saarelta löytyy maailman syvin kohta, Tartaros? »
• Aavekaupunki Anavatos on kokemisen (ja kiipeämisen) arvoinen »
• Kalamiehen ja kalanaisen kohtaaminen »