Omiin suosikkeihini lukeutuva Pallas-Yllästunturin kansallispuisto tarjoilee upeita maisemia ja historiallisesti kiinnostavia kohteita: Suomen vanhimmasta kansallispuistosta löytyy myös Taivaskeron kierros, jonka huipulla sijaitsee vuonna 1952 pidettyjen olympialaisten muistomerkki.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alkuperäinen osa, vuonna 1938 perustettu Pallas-Ounastunturi, jakaa Suomen vanhimman kansallipuiston tittelin yhdessä Pyhä-Luoston kansallispuiston kanssa. Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon yhdistettiin kuitenkin vuonna 2005 Ylläs-Aakenuksen suojelualue, minkä ohella alueen nimi muutettiin Pallas-Yllästunturin kansallispuistoksi. Samalla siitä muodostui Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuistojen jälkeen.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueen ilma on Suomen puhtainta, jota erään tuntemani lapinmiehen mukaan vain porojen pierut hieman sävyttävät. Tämä on retkitarina Taivaskeron kierrokselta, jonka kuljimme kauniiseen ruska-aikaan ystäväni Jonnan kanssa.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitseva Taivaskero palkitsee maisemillaan.

Taivaskero Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Taivaskeron kierros

Taivaskero eli Himmelriiki on Muoniossa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsevan Pallastunturin korkein laki, joka kurottaa 809 metriin merenpinnasta. Sen huipulta avautuma maisema on myös yksi Suomen 27. kansallismaisemasta.

Karun kauniin kansallispuiston maisemaa hallitsevat tunturit ja niitä ympäröivät luonnontilaiset metsät ja suot. Näillä main kulkee lähes sata kilometriä Länsi-Lapin suurtunturiketjua, joita reunustavat arvokkaat vanhat taigametsät. Historia tietää kertoa, että noin kolme miljardia vuotta sitten Suomea halkoi Alppien kaltainen poimuvuoristo, jonka kuluneita juuria nykyiset tunturit ovat. Osa niiden kivilajeista on saanut alkunsa muinaisista tulivuorista: niiden jäljiltä löytyy Pallastuntureilla tummia vulkaanisia kivilajeja, amfiboliitteja.

Vanhat kuusikot, luonnontilaiset suot ja tunturikankaat tarojavat mainion elinympäristön useille kasvi- ja eläinlajeille, vaikka karu ilmasto voisi antaa ymmärtää muuta. Lintujakin täällä tavataan jopa 150 eri lajia, joista pulmunen on valittu alueen tunnukseksi. Tuo parvissa leikkisästi pyrähtelevä, höyhenpuvultaan valko-musta ja laulultaan hyvin heleäsointinen lintu on myös varma kevään merkki.

Vaikka kasvit sietävät harvoin tunturiolosuhteita, uuvana on aivan omaa kastiaan. Tiiviinä tuppaina kasvavan ja suuria valkoisia kukkia synnyttävän kasvin vahvat juuret pitävät sen tukevasti maassa, vaikka näillä leveysasteilla tapaavat tuulet välillä ulvoa niin, ettei ihminenkään sitä siedä.

 

Taivaskero Pallas-Yllästunturi

 

Taivaskeron reitti alkaa Pallastunturin luontokeskukselta

Taivaskeron reitti alkaa Pallastunturin luontokeskuksen pihalla olevalta parkkipaikalta, jonne myös oman auton voi jättää retken ajaksi. Luontokeskuksesta voi tarvittaessa käydä ostamassa itselleen retkievästä sekä palkita itsensä Taivaskeron kierroksen päätteeksi kahvilla ja nisulla.

Mekin virailimme luontokeskuksessa ja täytimme samalla kansallispuistokyselyn, mistä kiitoksena saimme sierainparia kohden kahvilipukkeen. Se käytettäisiin heti vaelluksen päätteeksi, tottakai!

Nakkasimme päiväreput selkään ja lähdimme nousemaan kohti historiallisesti mielenkiintoista, 8 kilometrin mittaista rengasreittiä. Polku palaa huippujen kautta takaisin lähtöpisteeseen, eikä reitiltä voi eksyä. Halutessaan päiväretken voi vielä pidentää 7 kilometrin mittaisella Palkaskeron reitillä, mutta meille riitti tällä kertaa Taivaskero sekä sen aavat ja upeat maisemat.

 

Taivaskeron kierros

 

Ruska oli tuona päivänä leimahtanut kauneimpiin sävyihinsä. Kaiken ikäisiä retkeilijöitä näkyi siellä täällä, vaikka Taivaskeron kierroksella nousua tuleekin 300 metrin verran. Polku on tunnettusti yksi Pallas-Yllästunturin kansallispuiston suosituimmista kohteista. Myös porot viihtyvät alueella ja näimme myös niitä retkemme aikana useita – jopa luontokeskuksen parkkipaikalla syyspäivää paistattelemassa.

Sää oli sopivan viileä omaan makuuni, en nimittäin pidä helteestä. Tänne tullessaan kannattaa varustautua tuulenpitävällä takilla, hansikkailla ja päähineellä, sillä Taivaskeron huipulla puhaltaa raikas ja aika ajoin kovaksi yltyvä tunturituuli.

Alun pitkän mutta silti suhteellisen lempeän nousun jälkeen, siinä noin viiden kilometrin tietämissä, polku kaartaa kohti Taivaskeron huippua, joka myös näkyy koko reitin ajan. Sitä kohti!

Taivaskero Palla-Yllästunturin kansallispuisto

Taivaskeron reitti on selkeä polku, jolta ei voi eksyä.

Taivaskeron kierros

 

Taivaskerolla sytytettiin myös oma olympiatuli

Taivaskerolla leimahti liekkeihin olympiatuli, joka sytytettiin keskiyön auringon säteistä vuonna 1952. Muistoksi tuosta historiallisesta urheilutapahtumasta on tunturin huipulle pystytetty myös musta graniittilaatta.

Olen kotoisin Hämeenlinnasta, jossa sijaitsevat Ahveniston harjut ja luontopolut ovat tulleet tutuiksi niin lenkkeilyn kuin retkeilyn merkeissä. Harjujen sylissä lepää Ahvenistonjärvi (jota kutsutaan myös Ahvenistoksi), jonka sanotaan olevan tiimalasinmuotoinen. Alempaan järveen ei kuitenkaan sukelleta, sillä sen vedenalaiset reunat voisivat sortua paineesta. Tiedä sitten pitääkö tarina paikkansa, vai halusivatko paikalliset sukeltavat vain kertoa hauskan tarinan meille, vielä silloin hyvin nuorille uimaan tulleille tytöille.

 

Taivaskeron kierros

Taivaskero Pallas-Yllästunturi

 

Ahvenistonharjulla, aivan järven rannalla sijaitseva urheilu- ja ulkoilukeskus rakennettiin olympialaisia varten. Se nimettiin Olympiapuistoksi 2000-luvulla muistuttamaan Suomelle merkittävän urheilutapahtuman historiasta.

Olympialaissa kilpailtiin 19.7.-3.8.1952, ja Hämeenlinnassa järjestettiin nykyaikaisen viisiottelun lajit: ratsastus, miekkailu, ammunta, uinti ja juoksu. Avajaisjuhlallisuudet järjestettiin 20. heinäkuuta ja siitä eteenpäin hämeenlinnalaiset saivat nauttia kisatunnelmista viiden päivän ajan. Olympialippu liehui Ahveniston lisäksi myös Kaurialan urheilukentällä sekä Aulangolle perustetussa kisakylässä. Viidentoista osallistujamaan liput liehuivat rivistössä Aulangon golfkentän laidalla lähellä Katajiston kartanoa.

Voit lukea Olympiapuistosta lisää Hämeenlinnan verkkosivuilta.

Taivaskeron muistomerkki.

Taivaskero Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Taivaskero Pallas-Yllästunturi

 

Taivaskeron vaihtoehtoinen paluureitti

Vietettyämme huipulla hyvän tovin käännyimme Liisansatulan kohdalta alas vasemmalle johtavalle polulle, jota reunusti kaunis ja vielä varsin vehreä maisema. Taivaskeron varsinainen jatkosuunta laskeutuu Vatikurun reunaa ja kaartaa ohi Laukukeron huipun, mutta halusimme yhteistuumin lähteä katsomaan, miltä vaihtoehtoinen reitti näytti. Ja kyllä kannatti!

Löysimme aivan pian iloisesti alas tunturinkuvetta soljuvan puron. Päätimme pitää tuossa tuulensuojaisessa kohtaa lyhyen tauon ja täyttää kuksat kirkkaalla ja puhtaalla vedellä. Jonna on niin ystävällinen ja ajattelevainen, että hän tarjosi tuulen kylmettämää suklaata myös ohikulkijoille.

Pieni puro kasvoi pian solisevaksi virraksi. Sitä reunustivat kullankeltaisina hohtavat vaivaiskoivut ja punaiset ruohokanukan marjat. Kauempana horisontissa satoi, katajat kumarsivat tunturin ylhäisyydessä, ja minä mietin, miten missään voikaan olla näin kaunista.

 

Taivaskero Pallas-Yllästunturi

Taivaskero Pallas-Yllästunturi

 

Muistutan ihmisiä aina välillä vilkaisemaan myös taakseen, tein niin Syötteen kansallispuistossa järjestämilläni luontokuvauskursseillakin. Näin upealta (kts. alla oleva kuva) tuo pieni ja matala tunturijoki näytti olan yli vilkaistessaan. Taivaskeron huipulta aukeavien maisemien lisäksi juuri tuo kyseinen näkymä jäi yhdeksi omista suosikeistani.

Jonnaa lainatakseni, reitti pyöreäpäisen jättiläisen otsalle oli ikimuistoinen kokemus.

Taivaskeron kierros Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Taivaskero tarjoili ruskan loimotusta ja sävyjen loistoa.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto tarjoaa monenlaista nähtävää

Kauas horisonttiin jatkuvista erämaisista maisemistaan ja kauniista luontopoluistaan tunnettu Pallas-Yllästunturin kansallispuisto hurmaa retkeilijän kaikkina vuodenaikoina. Olen retkeillyt täällä niin yöttömässä yössä, ruska-aikaan, talvipakkasilla ja kevään taas koittaessa. Jos minun pitäisi nimetä suosikkini kaikista vierailemistani lähes 30 kansallispuistosta, Pallas-Yllästunturi olisi ehdoton ykkönen.

 

Lisätiedot ja linkkivinkit:

Taivaskeron kierros, Luontoon.fi
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, Luontoon.fi
Pallastunturin lähireitit, Metsä.fi
Opastetut kierrokset, Lapin Luontoelämykset
Muista myös Retkietiketti

Erältä, eräistä - Marinella
1. painos

Tilaa Erältä, eräistä

Sivumäärä: 198
Julkaistu: 27.3.2020
ISBN: 978-952-94-2956-1
Kirja: Kovakantinen, sidottu
Koko: 240 mm x 210mm
Hinta: 29 €, sisältää postituskulut Suomessa

Ostamalla kirjan tuet luonnon monimuotoisuutta: 10% kirjan myyntivoitosta lahjoitetaan Luonnonperintösäätiölle vanhojen metsien suojeluun.


Osta
Vaellus ja retkeily

Retkeilyoppaatja varustevinkit

Kaukokaipuun retkeilyoppaista löydät kaiken tärkeän ja oleellisen tiedon onnistuneen retken suunnitteluun: Millainen teltta sopii minulle? Millainen retkikeitin kannattaa hankkia? Mitä ruokaa kannattaa varata viikon vaellukselle? Mitkä ovat parhaat talviretkivarusteet? Entä mistä löytää parhaat retkeilykohteet ja rauhalliset retkeilyreitit?

Valokuvausvinkit ja objektiivisuositukset

Valokuvausvinkkeihin

Privacy Preference Center