Terveisiä Nuuksiosta ja kiitos sääjumalille – alkuvuoden kylmin yö osui tottakai sille päivälle, kun haastoin kasan kavereita nukkumaan sen elämänsä ensimmäisen talviyön ulkona.

Kuten kerroin, olen aloittanut talviretkeilyn virallisesti vasta tänä vuonna, toisin sanoen viime viikolla, kun vietin ikimuistoisen yön Pallas-Yllästunturin autiotuvassa. Se on kuitenkin oman tarinansa veroinen juttu, joten siirrytään ajassa eiliseen, kun Haltiassa ja Nuuksion kansallispuistossa vietettiin Talviluonnonpäivää jo neljättä kertaa.

Oli hienoa päästä rakentamaan tapahtuman iltaohjelmaa yhdessä Suomen Erätaito ry:n, Retkinikkarina tunnetun Joppe Rannan sekä Metsähallituksen Helin kanssa. Viime vuoden puolella alkaneet suunnittelupalaverit huipentuivat nyt viikonloppuna, kun Haltian alapihalle pystytettiin lähes 40 telttaa, Antti Vuorenmaa soitteli sormet lämpimiksi ja lämppäsi samalla Peltsin tarinoimaan Kova vuosi -kuvauksistaan. Grillattiin, turistiin ja tutustuttiin. Nautittiin yhdessä ja itsekseen upeasta talviluonnosta.

Otettiin osaa Retkiyöhaasteeseen, minkä tiimoilta kannustan kaikkia suomalaisia kokeilemaan ulkona nukkumista jokaisena vuodenaikana.

Minä haastoin Evan, Tiian, Saanan, Elsan ja Kaamoksen, Matildan, Saaran, Tomin ja Wilman, jotka eivät pelästyneet edes -13,8°C asteen pakkaslukemaa, vaikka talvimajoittuivatkin ulkona ensimmäistä kertaa elämässään.

Mahtavia sissejä kaikki!


Retkiyöhaaste

Retkiyöhaaste


Vaan eipä sitä vielä minultakaan löydy liiemmin kokemusta: Osallistuin lukioikäisenä kahden viikonlopun mittaiselle ilmavoimien peruskurssille, jonka aikana nukuimme neljä yötä kamiinalämmitteisessä puolijoukkueteltassa. Oma kipinävuoroni osui aina sinne 04:00-06:00 hujakoille ja muistan edelleen ne itsekseen hiljaisessa teltassa vietetyt hetket, jotka ovat kyllä kultaantuneet kaikkien näiden vuosien aikana.

Kun yllytyshullut kaverini pääsivät vuorostaan testaamaan Savottan uusia, kamiinalämmitteisiä 8 ja 4 hengen Hawu-telttoja, minä valitsin majoitteeksi Tentsilen. Olin haaveillut näistä yöunista jo muutaman vuoden verran, sillä “liikutaan kuin aaveet jälkiä jättämättä” on sloganina tehnyt aivan omanlaisensa vaikutuksen. Vaikka roskaton retkeily on kuulunut tapoihini jo pitkään, ihastuin silti ajatukseen, joka taas yhdellä tavalla kiteyttää sen, miten paljon voimmekaan nähdä vaivaa retkeilyn ekologisuuden eteen.

Siispä kiitos, Toni, kun mahdollistit tämän ikimuistoisen kokemuksen, joka jää elämään ja pitkäksi aikaa.


Retkiyöhaaste


Nimittäin kylläpä nauratti, kun sitten puolen yön jälkeen yritin pyrkiä talvimajaan nukkumaan. Majoite kun oli turvallisuussyistä kiristetty hieman normaalia korkeammalle, etteivät pikkulapset pääsisi omin voimin ylös vain tipahtaakseen alas. Helppoahan tänne oli päivällä itsensä punnertaa, kun Toni meni edeltä ja teltta laskeutui miehen painosta hieman alemmas, mutta autappa vaan kun koetin samaa yksin yöllä – ei onnistunut sitten millään! Puolen tunnin puhinan ja ähinän jälkeen luovutin ja laskeuduin mäkeä pitkin takaisin Jopen louteelle, jossa miehet vielä tulistelivat.

Voisiko joku tulla nostamaan mut ylös telttaan?

Kuten kuvasta näkyy, onneksi herrasmiehet olivat heti pelastamassa neitoa pulasta.


Retkiyöhaaste


Tentsile oli ainakin omalle kropalle todella miellyttävä alusta pötkötellä. Lapsuudesta saakka omasta puumajasta haaveilleena tuntui, että näinhän sitä pääsee vielä aikuisiälläkin samoihin fiiliksiin.

Tentsile on omiaan juuri niinä kaikkina muina vuodenaikoina pakkaskipurajan huidellessa siellä -5°C asteen paikkeilla, sillä lauantain ja sunnuntain välisen yön rapsakka -14°C ajoi allekirjoittaneen toiseen majoitteeseen puoli neljän aikaan aamuyöstä. Ei auttanut, vaikka käytössä oli -30°C ankariin pakkasiin tarkoitettu Fjällrävenin Polar (jossa naisten comfort on -20°C) sekä Expedin -18°C asteen ilma-alusta ja Tentsilen oma muotoonommeltu ilmapatja, villaviltti ja Arcteryxin 850 untuvatakki.

Kyllähän me jo päivällä Tonin kanssa naureskelimme, notta kumpikohan kömpii ulos ensimmäisenä, mies kun oli yhtälailla testaamassa uutta yhden hengen malliaan viereisissä puissa. Vaikka routa ajoikin porsaan kotiin, niin olipahan mahtavaa päästä testaamaan majoitetta näin extremessä säässä; Tonia lainaten saavutin ainakin Suomen sääpoliittisen siviiliennätyksen, mistä on pakko olla ylpeä.

Mutta kokemusta summatakseni on pakko todeta, että odotan jo nyt kelien hieman lämpiävän, sillä haluan ehdottomasti päästä ottamaan revanssin noin muutoin miellyttävältä tuntuvasta majoitteesta, josta myös pääsee kuvaamaan luontoa ihan eri vinkkelistä.


Retkiyöhaaste

Ylemmät tilannekuvat sekä tämä kuva minusta: Joppe Ranta

Retkiyöhaaste


Aamu valkeni kirkkaana, kuulaana ja kylmänä. Telttojen ylle oli jäätynyt kaunis hilekerros.

Moni oli jo aamupalapuuhissa ja osa lämmitteli kodan keskellä loimottavan valkean äärellä, kun siirryin minäkin takaisin ulkoilmaan. Viereisestä teltasta kuului kuorsausta, siellä nukuttiin makoisasti. Korpiklubiimme kuuluva Jedi, karvaisin kaikista jäsenistä, haukahteli. Vesi oli jäätynyt kuksan pohjalle. Hengitys höyrysi ryöppynä ilmaan, kun nauratti niin paljon.

Niin sitä selvittiin tästäkin yöstä.


Retkiyöhaaste

Retkiyöhaaste

Retkiyöhaaste

Retkiyöhaaste

Retkiyöhaaste

Retkiyöhaaste

Kuva minusta ja Jedistä: Saana Jaakkola

Retkiyöhaaste

Retkiyöhaaste

Retkiyöhaaste

Retkiyöhaaste


Suuret kiitokset Stadin ammattiopiston tuleville matkailupalveluiden tuottajille, jotka loihtivat meille lauantain lounaaksi aivan mielettömän hyvät ruoat – poronlihakeitto todella maistui kylmässä talvisäässä! Kiitos Biwakin Suskille, joka tarjosi meille aamupalaksi Summit to Eatin herkulliset puurot ja kotiinviemisiksi toiset lounaspussit. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin aivan äärimmäisen tärkeässä roolissa olleille Fjällrävenille, Termonovalle sekä Savottalle, jotka vastasivat sisällöntuottajien majoitepolitiikasta.

Kiitos Olli, kun tulit kouluttamaan linnunradan ikuistamisesta. Kiitos Susannalle aivan äärimmäisen mielenkiintoisesta luennostaan Huippuvuorille. Oli mukava nähdä myös sinua, Milja!


Retkiyöhaaste

Lähde mukaan retkiyöhaasteeseen!

Nyt haluan haastaa sinut mukaan Retkiyöhaasteeseen! Huuda kommenttiboksiin hep tai kerro seuraavista retkistäsi, mikäli haluat osallistua hihamerkin (3 kpl) arvontaan. Nappasin näitä nimittäin muutaman mukaani, ja kun tällaisen yleensä saa vasta kaikki vuodenajat kuitattuaan, aloitetaan homma nurin kurin. Jos siis olet valmis nukkumaan ulkona kaikkina vuodenaikoina seuraavien kahden vuoden aikana, saatat saada minulta postia. Myös puulämmitteiset autiotuvat lasketaan talvimajoitteeksi, joten sen puolesta haasteen ei pitäsi olla kenellekään mahdoton. ♥

Voittomahdollisuudet ovat hyvät ellei tämä tempaus, siitä tuotettu kirjoitus sekä muut someilut herättäneet sinussa ja muissa innostusta neljän vuodenajan retkeilyyn, mitä tietenkin toivomme kovasti! Muistathan jättää myös sähköpostiosoitteesi, se näkyy vain onnettarelle.


Retkiyöhaaste

Lue myös muiden retkeilijöiden kirjoitukset

Retkinikkari: Talviluonnonpäivä oli menestys
Oi mutsi mutsi: Talvinen telttaretki lapsen kanssa
Tiiantai: Retkiyöhaaste talvella

Täältä sen sijaan löydät kootusti kaikki retkeilyvarusteet-vinkkini.

Ps. Mikäli osallistuit tapahtumaan, käy ihmeessä lisäämässä omat kuvasi tapahtuman Fb-eventtiin!

Erältä, eräistä - Marinella
1. painos

Tilaa Erältä, eräistä

Sivumäärä: 198
Julkaistu: 27.3.2020
ISBN: 978-952-94-2956-1
Kirja: Kovakantinen, sidottu
Koko: 240 mm x 210mm
Hinta: 29 €, sisältää postituskulut Suomessa

Ostamalla kirjan tuet luonnon monimuotoisuutta: 10% kirjan myyntivoitosta lahjoitetaan Luonnonperintösäätiölle vanhojen metsien suojeluun.


Osta
Vaellus ja retkeily

Retkeilyoppaatja varustevinkit

Kaukokaipuun retkeilyoppaista löydät kaiken tärkeän ja oleellisen tiedon onnistuneen retken suunnitteluun: Millainen teltta sopii minulle? Millainen retkikeitin kannattaa hankkia? Mitä ruokaa kannattaa varata viikon vaellukselle? Mitkä ovat parhaat talviretkivarusteet? Entä mistä löytää parhaat retkeilykohteet ja rauhalliset retkeilyreitit?

Valokuvausvinkit ja objektiivisuositukset

Valokuvausvinkkeihin

Privacy Preference Center