Kun kaikki meni pieleen

Kun kaikki meni pieleen

Se tuntuikin vallan virkistävältä.

I have not failed. I’ve just found 10,000 ways that won’t work.

Hehkulampun keksijä THOMAS EDISON oli viisas mies. Ja yritteliäs. Lannistumaton. Ajatella nyt, että selittäisi omalle kumppanilleen: ”Tässä on jo kymmeniä kokeiluja takana, mutta uskon onnistuvani ennen satalukua. 200. 500. Kyllä se tuhannes jo onnistuu. Luota minuun kulta, se on kahdestuhannes, ihan varmasti. Rakas, olen kokeillut jo 5 000 kertaa, en voi enää lopettaa kesken. Älä hermostu rakas, kannan kyllä kaiken rojun lopuksi pois. Ei tämä yhdeksästuhanneskaan onnistunut, mutta ehkä yhdeksästuhannesensimmäinen. Rakas kyllä sinun täytyy ymmärtää, tämä mullistaa maailmaa. Minä aion onnistua.”

Jos Edison jaksoi yrittää yli kymmenentuhatta kertaa, jaksan minäkin. Miksi? Koska me molemmat nautimme siitä mitä teemme.

Berliinin varustuksessa lähes kaikki meni pieleen. Tai Edisonia mukaillen: Berliinin varustuksessa lähes kaiken olisi voinut valita paremmin. Pitkähihainen ei materiaaliensa puolesta tuntunutkaan mukavalta ihoa vasten, kun sateen aiheuttama kosteus hiipi takin alle. T-paitoja otin yhden liikaa, unohdin sukkaparin ja jätin arvailujen vuoksi kauluspaidan kotiin. Iltaisin olisin mieluummin pukenut puuvillaiset farkut sekoitekankaisten sijaan. Kengät sentään passasivat ja villasukat lämmittivät varpaita peiton alla. Onneksi miehellä oli mukanaan kokonaista kaksi puuvillapitkähihaista, joita vuorottelimme aina iltaisin. Tuoksuin hyvältä, Giorgio Armanilta. Lippiksiä oli mukana yksi liikaa, mutta mistä olisin arvannut löytäväni tuon haaveilemani kissakuosin, joka myytiin loppuun Helsingin Vans-storesta.

St. Peter Linen kutsumalle päiväreissulle Pietariin aion pakata paremmin:

Pacsafen pienikokoiseen 1) kamerareppuun mahtuu juuri ja juuri parin päivän varustus, kun miettii kaiken etukäteen ja hyvin. Ylleni puen kuvan 2) mustan pitkähihaisen puuvillapaidan ja 3) harmaat farkut. 4) Valkoinen toppi tulee kauluspaidan alle, ja ilman 6) Moleskinea + kynää en matkusta edes Helsingin sisällä. Sään pitäisi suosia, joten 7) Ray-Banit ovat must. Kevyet 8) kävelykengät, 9) ajannäyttäjä sekä 10) lippis kuuluvat vakiovarusteisiin. Tällä kertaa kissahattu saa riittää.

Torstaille varasin jo vuosi sitten hankkimani pehmeän 11) kauluspaidan. Pikkureppuun pakkaan myös 12) laajakulman ja 13) passin, 14) käyntikortitkin on hyvä olla mukana, onhan kyseessä pressimatka. 15) MAKEEdesignin meikkipussissa kulkevat mukana kaikki tarpeelliset tyttöjen jutut, ja nielaiseepa reppu myös 16) Canonin järkkärin, 18) vara-akun sekä 19) omenapuhelimen ja sillekin 20) oman piuhansa. Kaulaani kiedon lämpimän, kirpputorilta 20 sentillä ostamani 21) mustan huivin ja niskaan vedän 22) maastonvihreän tuulitakin. Ja mukaan vielä ne aiemmin unohtuneet 23) sukat ja 24) björnborgit.

Näillä mennään, kevyemmin kuin koskaan aiemmin.